Pirkanmaan piiri

Ihmiskauppa loukkaa vakavasti ihmisoikeuksia. Aihe voi tuntua kaukaiselta, mutta ihmiskaupaksi luokiteltavaa rikollista toimintaa tapahtuu myös Euroopassa ja Suomessa. Ihmiskaupan uhrit ovat useimmiten naisia ja lapsia, jotka köyhyys, kouluttamattomuus ja näköalattomuus ajavat etsimään parempaa elämää. Käytännössä uhrit pakotetaan työskentelemään ihmisarvoa loukkaavissa olosuhteissa seksityöläisinä sekä laittomana työvoimana hämärissä olosuhteissa.

Monet kansalaisjärjestöt tekevät erittäin hyvää kenttätyötä ihmiskaupan uhrien auttamiseksi. Yksilön näkökulmasta kyse on aina vakavasta inhimillisestä tragediasta, joka lyö syvät haavat uhrin elämään, minäkuvaan ja omanarvontuntoon. Tästä syystä kansalaisjärjestöjen kentällä tapahtuvaa auttamistyötä tulee tukea kaikin mahdollisin keinoin. Jokainen kansalainen voi auttaa omalla panoksellaan.

Ihmiskauppa on kuitenkin mitä suurimmassa määrin myös rakenteellinen ongelma, ja nimenomaan näihin rakenteisiin pitää entistä vakavammin puuttua poliittisin toimin sekä EU:n sisällä että kansainvälisessä yhteisössä. Ongelmana ei enää ole niinkään ihmiskauppaa koskevan lainsäädännön parantaminen, vaan käytännön tason toiminnan tehostaminen EU:n jäsenmaissa.

EU:n on vaikea näyttää muulle maailmalle esimerkkiä, kun omalla alueella ei ole päästy lähellekään tavoitteita. EU:n vaikutus maailmalla perustuu suurelta osiin esimerkkiin demokratian, vapauden ja ihmisoikeuksien takaajana. Meidän on vaikea johtaa muuta maailmaa ihmiskaupan vastaisessa taistelussa, ellei omaa pesää saada pikaisesti ja perin pohjin siivottua. On sietämätöntä, että monia EU:n kansalaisia – etupäässä romanialaisia ja bulgarialaisia – joutuu tälläkin hetkellä ihmiskaupan uhriksi. ”Kotimaisen” ihmiskaupan lisäksi Eurooppaan suuntautuu Eurostatin raportin (2013) mukaan ihmiskauppaa eniten Kiinasta ja Nigeriasta.

Ihmiskaupan vastainen taistelu edellyttää Euroopan Unionilta jatkossakin aktiivista toimintaa, sekä jäsenmailta sitoutumista jo päätettyjen toimien kurinalaiseen toimeenpanoon. Etenkin jäsenmaiden välistä poliisiyhteistyötä tulee tiivistää sekä parantaa tiedonkulkua viranomaisten välillä; uhrien tunnistaminen sekä tiedonkulku viranomaisten välillä ovat ensimmäinen askel rikoksiin puuttumisessa. Ihmiskaupan vastainen toiminta nivoutuu myös harmaan talouden torjuntaan, sillä ihmiskaupan uhrit pakotetaan työskentelemään laittomasti ilman kohdemaassa pätevien työehtosopimusten tarjoamaa suojaa.

Ihmiskaupan vastaisen taistelun jatkuminen EU:n tasolla varmistuu parhaiten, kun vuoden 2014 eurovaaleissa ihmiskaupan vastaiset toimet EU:ssa nostetaan kansalaisten vaatimuksesta selkeäksi vaaliteemaksi. Äänestäjien pitää osoittaa ehdokkaille ja valittaville europarlamentaarikoille, että näiden ei sallita unohtaa tuhansien ihmiskaupan uhrien epäinhimillistä kärsimystä vaalien välilläkään.

Lisätietoja:

Jesse Räsänen
Puheenjohtaja
Pirkanmaan KD Nuoret
Puh. 040-0784346

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen päälinjauksista päättäneen koordinaatioryhmän työ saatiin tänään päätökseen. Tehty ratkaisu toteuttaa uudistukselle asetetun tavoitteen, jonka mukaan kunnat tai sosiaali- ja terveysalueet pystyisivät laajasti ja pääosin itse vastaamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä tuloksekkaasta kehittämistyöstä omalla alueellaan. Uudistuksen lähtökohtana on peruspalveluiden vahvistaminen.

Hallituspuolueena Kristillisdemokraatit ovat päässeet mukaan jokaiseen vaiheeseen ja olleet muokkaamassa nyt syntynyttä esitystä. Kristillisdemokraattien tärkein tavoite uudistuksessa oli turvata lainsäädännön tasolla sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut koko maassa. Tämä tavoite toteutuu, kun hallituspuolueet sopivat tänään kuntalaisten arjessa tarvittavien lähipalveluiden saatavuuden turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa.

Kristillisdemokraattien edustajat sote-uudistuksen koordinaatioryhmässä sisäministeri Päivi Räsänen, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman ja valtiosihteeri Marjo Anttoora, ovat pääosin tyytyväisiä tehtyyn ratkaisuun. Olemme halunneet kunnioittaa kuntien itsemääräämisoikeutta, välttää hallinnon paisuttamista ja samalla syventää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hallinnollista yhteyttä. Lähipalveluiden turvaaminen on ollut Kristillisdemokraattien lähtökohtana uudistuksille jo hallitusneuvotteluista lähtien ja tehdyssä ratkaisussa tämä tavoite toteutuukin erittäin vahvalla tavalla.

Päivi Räsänen, sisäministeri, puolueen puheenjohtaja

Peter Östman, eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Marjo Anttoora, valtiosihteeri

Lisätietoa valtioneuvoston sivuilla:

http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=385053

Hyvinvointimme perusta lähtee lapsuudesta. Tampereen yliopisto on ollut lähes parinkymmenen vuoden ajan mukana yhteispohjoismaisessa pienten lasten hyvinvointia koskevassa tutkimuksessa. Sen mukaan kotihoito edistää alle kolmivuotiaiden hyvinvointia, sillä turvallinen kiintymyssuhde muodostuu ensimmäisten ikävuosien aikana. Nuorten perheiden taloudellinen asema ei saisi olla esteenä perheen perustamiselle eikä alle kolmivuotiaiden lasten hoitamiselle kotona. Päiväkotien yksi tarkoitus on ollut tasapäistää lasten varhaisvuosia, mutta se on tarkoituksenmukaisempaa niiden kohdalla, joilla on tavalla tai toisella puutteelliset kotiolot. Esimerkiksi lasten kotihoidon tuki ja pienten lasten vanhempien osapäivätyön tukeminen ovat konkreettisia tapoja tukea vanhemmuutta.

Syrjäytyminen ei ole koskaan vain yksilön ongelma, sillä se heijastuu aina myös lähiympäristöön ja kertaantuu sukupolvien ketjussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemä tutkimus osoittaa, että syrjäytyminen alkaa jo ennen syntymää. Tutkimuksen mukaan hyvinvoinnin tukeminen on aloitettava varhain ja siihen on satsattava aidosti. Lasten tilanne pitäisi ottaa huomioon aina, jos vanhemmilla on ongelmia. Jos puutumme ongelmiin vasta niiden ilmaannuttua, on sama kuin jäistä tietä ei kustannussyistä hiekoitettaisi ja reagoitaisiin vasta, kun vahinko on jo tapahtunut.

Onko lasten huostaanotto houkuttelevampi vaihtoehto kuin perheen ja vanhemmuuden tukeminen? Viranomaisten on joskus helpompi siirtää lapsi omasta perheestään sijaishuoltoon, kuin lähteä miettimään, miten perheen kykyä hoitaa omaa lastaan tuettaisiin. Mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitoon ei löydy riittävästi poliittista tahtoa, koska ongelmat koskevat pientä väestönosaa ja ne nähdään edelleen itse aiheutettuina. Pienikin toteutunut konkreettinen toimenpide on parempi, kuin ilmaan leijumaan jääneet suuret suunnitelmat. Esimerkiksi lastensuojelun perhetyöhön kaivataan kipeästi lisää resursseja vanhemmuuden tukemiseksi. Lisäksi yhteiskunta voisi tukea kolmannen sektorin toimintaa, sillä sosiaalisen tuen käytännön toteutus on jäänyt pitkälti sen vastuulle.

Me Kristillisdemokraatit haluamme taata jokaiselle lapselle samanarvoisen ja turvallisen lähtökohdan elämälleen. Tämä mahdollistuu tukemalla perheitä. Näkemyksemme mukaan sote-uudistuksessa painottuu terveydenhuollon uudistaminen sosiaalihuollon uudistamisen kustannuksella. Näin siitäkin huolimatta, että sosiaalinen tuki on usein ennaltaehkäisevää ja vähentää myös terveyspalveluiden tarvetta. Korjaava liike on aina vaikeampi hallita kuin ennakoiva ja tulee huomattavasti kalliimmaksi.

KD:n Pirkanmaan piirihallituksen puolesta,

FM Tuija Jokela, YTM Riitta Kuismanen ja YTL Susanna Palomäki