Kymin piiri

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen päälinjauksista päättäneen koordinaatioryhmän työ saatiin tänään päätökseen. Tehty ratkaisu toteuttaa uudistukselle asetetun tavoitteen, jonka mukaan kunnat tai sosiaali- ja terveysalueet pystyisivät laajasti ja pääosin itse vastaamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä tuloksekkaasta kehittämistyöstä omalla alueellaan. Uudistuksen lähtökohtana on peruspalveluiden vahvistaminen.

Hallituspuolueena Kristillisdemokraatit ovat päässeet mukaan jokaiseen vaiheeseen ja olleet muokkaamassa nyt syntynyttä esitystä. Kristillisdemokraattien tärkein tavoite uudistuksessa oli turvata lainsäädännön tasolla sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut koko maassa. Tämä tavoite toteutuu, kun hallituspuolueet sopivat tänään kuntalaisten arjessa tarvittavien lähipalveluiden saatavuuden turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa.

Kristillisdemokraattien edustajat sote-uudistuksen koordinaatioryhmässä sisäministeri Päivi Räsänen, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman ja valtiosihteeri Marjo Anttoora, ovat pääosin tyytyväisiä tehtyyn ratkaisuun. Olemme halunneet kunnioittaa kuntien itsemääräämisoikeutta, välttää hallinnon paisuttamista ja samalla syventää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hallinnollista yhteyttä. Lähipalveluiden turvaaminen on ollut Kristillisdemokraattien lähtökohtana uudistuksille jo hallitusneuvotteluista lähtien ja tehdyssä ratkaisussa tämä tavoite toteutuukin erittäin vahvalla tavalla.

Päivi Räsänen, sisäministeri, puolueen puheenjohtaja

Peter Östman, eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Marjo Anttoora, valtiosihteeri

Lisätietoa valtioneuvoston sivuilla:

http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=385053

Kymen piirijärjestön kevätkokous järjestettiin lauantaina 13.4.2013 Savitaipaleella. Savitaipaleen paikallisosasto oli järjestänyt alkuun musiikkipitoista ohjelmaa ja kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi kertoi kunnan monista panostuksista asukkaiden viihtymiseen ja palveluihin. Kokoukseen osallistuivat puhujavieraina piirin kansanedustaja Sari Palm Kouvolasta sekä kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä Helsingistä. Palm alusti poliittista keskustelua hallituksen rakenteellisista uudistuksista sekä kansainvälisistä ja kotimaisista talouskysymyksistä. Maanselkä kertoi KD:n saavutuksista ja asemasta hallituspuolueena. Paikalla oli yli 50 kokousedustajaa ja muuta piirin aktiivia koko toiminta-alueelta.

Kokouksessa tehtiin myös henkilövalintoja. Piirin esitykset kristillisdemokraattien puoluevaltuustoon kaudeksi 2014-2015 ovat Eija Mertanen Imatralta, Ilpo Sientola Lappeenrannasta, Maiju Hölsä Savitaipaleelta, Sakari Smeds Kouvolasta sekä Veijo Kilpeläinen Kotkasta. Puoluevaltuusto valitaan Suomen kristillidemokraattien puoluekokouksessa 30.-31.8.2013 Hämeenlinnassa.

Kansanedustaja Sari Palm vastaa kysymyksiin. Kuva: Olavi Kietäväinen

Etelä-Savon ja Kymen piirien suunnatessa seuraaviin eduskuntavaaleihin yhteisin tavoittein yhteistyötä on käynnistetty tiiviimmällä yhteydenpidolla. Kymen puheenjohtaja Laura Peuhkuri ja piirisihteeri Kaisa Häkkinen-Paananen vierailivat jo kokouspäivän aamuna naapuripiirin kokouksessa Mäntyharjulla. Etelä-Savon piirin puheenjohtaja Esko Repo ja toiminnanjohtaja Olavi Kietäväinen vastaavasti osallistuivat Kymen piirikokoukseen.

Etelä-Saimaa-lehdessä 5.3.2013 julkaistu KD-luottamushenkilöiden mielipide:

Valtion jo vuosia jatkunut tietoinen kuntien kurjistamispolitiikka on ajanut kunnat sellaiseen taloudelliseen ahdinkoon, että niiden on nyt ryhdyttävä tekemään todellisia valintoja palvelutuotantonsa suhteen.

Lappeenrannassa, kuten monessa muussakin maamme kunnassa, on jouduttu haasteelliseen asemaan koskien esimerkiksi alakoulujen verkostoa. Alakylän koulu päätettiin pitkän odotusajan jälkeen jättää rakentamatta. Mäntylän koulun lapset siirtyvät pihalle tilapäistiloihin koulun tultua käyttökelvottomaksi sisäilmaongelmien takia.

Kysymys ei ole ainoastaan yksittäisistä kouluista, vaan kauaskantoisesta periaatteellisesta linjauksesta: mitä pidämme tärkeänä ja millaisen elinympäristön haluamme rakentaa lapsille ja lasten vanhemmille? Mitä ja mistä olemme valmiit maksamaan?

Lähikouluilla on tärkeä tehtävä pienten lasten turvallisuuden ja yhteisön rakentumisessa. Tämän päivän kaksi puhuttelevinta ongelmaa ovat lasten ja nuorten syrjäytyminen ja vähäisen liikunnan aiheuttamat haitat ter-

veydelle ja jaksamiselle.

Suuressa kouluyksikössä on helpompi hukkua massaan ja suurempi riski syrjäytyä. Mielestämme turvallisuuden tunne on etenkin 1.—4.-luokkalaisille ylivoimaisesti tärkeämpää kuin valinnaisainemahdollisuudet.

Koulun läheisyys on yksi tärkeimmistä lapsiperheen asuinpaikkakriteereistä. Koulukoon kasvattamisesta koituva kuljetusrumba näännyttää sekä lapset että vanhemmat.

Lähikoulu mahdollistaa myös helposti saavutettavan harrastuspaikan monille.

Lappeenrannan seudun kouluverkkoa tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti ja pitkällä tähtäimellä, myös huomioiden asutuksen kehittäminen sikäli kuin väestömäärä maakunnan keskuskaupungissa jatkaa kasvu-uralla.

Uusia kouluja suunniteltaessa ja rakennettaessa tulisi paneutua rakennuksen monikäyttöisyyteen sekä elinkaaritehokkuuteen, joka tuottaa pidemmällä aikavälillä edullisemmat ylläpitokustannukset.

Lähikoulun mahdollistaman luonnollisen liikkumisen lisäksi koulun läheisyydellä ja mahdollisuudella kulkea sinne itsenäisesti, elinpiiriä vähitellen laajentaen, on myös tärkeä psykologinen merkitys kasvavalle lapselle.

Laura Peuhkuri ja Niina Tammi

Teknisen lautakunnan jäseniä (kd.)

Hilla Ryösö ja Liisa Tirronen

Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäseniä (kd.)

Lappeenranta